Skip to content
13 minute read

12 taatusti toimivaa blogiformaattia

Kun kaikki bloggaavat, on oma ääni entistä vaikeampi saada kuuluviin. Yksinkertaisin tapa erottua edukseen on tehdä parempaa kuin kukaan muu, mutta helpoin tie se ei kieltämättä ole – "hyvyys" kun on usein niin kovin subjektiivista.

Siksi sisältömarkkinoijan tärkein taito on pysyä rohkeana ja seistä asiansa takana myös silloin, kun tulokset antavat vielä odottaa itseään.

Myös muita neuvoja voisin antaa, mutta keskitytään tällä kertaa erilaisiin blogiformaatteihin. Keräsin niitä tähän 12 erilaista, ja kirjasin ylös myös kunkin hyvät ja vähän huonommat puolet.

1) Tavallinen blogiartikkeli, eli tuttavallisemmin "tavisbloggaus"

Tavallinen blogipostaus eli ns. tavisbloggaus on tyypillisimmillään ytimekäs kirjoitus jostakin aiheesta, joka käsitellään yleensä yhden tai kahden näkökulman kautta - mutta ei kovinkaan perusteellisesti. Tavisbloggauksen roolin voi nähdä ennen kaikkea ajatusten herättäjänä, ja johdatuksena syvällisemmän tiedon äärelle. 

Parhaimmillaan tavisbloggaus muistuttaa kolumnia, ja siihen saa helposti sävyjä provosoimalla, kysymällä kysymyksiä tai tiivistämällä ajatuksia helposti pureskeltavaksi paketiksi.

Samalla tavisbloggaus on kuitenkin mahdollisuus mennä sieltä, missä aita on kaikista matalin, ja kaikista pahimmillaan tavisbloggaus on pelkästään kaikkien osapuolten ajanhukkaa.

Esimerkkejä onnistuneista tavisbloggauksista:

Aika on kuitenkin ajanut jo pahasti ohi niistä kaikkein perinteisimmistä tavisbloggauksista, jotka toimivat hyvin vielä muutama vuosi sitten. Siksi meilläkin suositaan nykyisin enimmäkseen long form -sisältöä. 

2) Long Form -artikkelit

Long form -artikkelit ovat tavisbloggauksen “jalostunut muoto”, nimensä mukaisesti pitkiä tekstejä, joissa tyypillisesti pureudutaan aiheeseen pintaa syvemmin. Long form -bloggausta voisikin verrata pitkiin journalistisiin teksteihin, joita julkaistaan esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä tai Hesarin kuukausiliitteessä. Tällaiset artikkelit ovat parhaillaan nostamassa uudemman kerran päätään todella lyhyiden ja helposti jaettavien bloggausten buumin jatkumona varsinkin kansainvälisellä sisältömarkkinointikentällä.

Long formit siis toimivat käytännössä vastavoimana sisältököyhille artikkeleille, ja tarjoavat aitoa insightia sisältöähkyn kourissa kärvisteleville tiedonjanoisille. Artikkelityyppi soveltuu erityisen hyvin monimutkaisten aiheiden käsittelyyn.

Long form on kuitenkin huomattavan haastava bloggaamisen muoto, ja vaatii tavisbloggausta pidemmälle vietyä kirjoitustaitoa, tarinankerronnan osaamista sekä tietysti itse aiheen syvällistä substanssiosaamista. Riskinä on lipsahtaminen jaarittelun puolelle – sisällön on oltava todella timanttista ja lisäarvoa tuottavaa toimiakseen, sillä minkään tekstin arvo ei synny pituudesta.

Hyvä nyrkkisääntö onkin tämä: Pitkä ≠ Hyvä. Lyhyt ≠ Hyvä. Hyvä = Hyvä. 

Hyvin tehdyn long form -bloggauksen hyviin puoliin lukeutuu siis lukijan mahdollisuus syventyä kiinnostavaan aiheeseen syvällisesti ja tutustua useisiin eri näkökulmiin. Myös hakukoneet arvostavat sisältörikkaita sivustoja, mutta se ei vielä itsessään ole syy tehdä teksteistä pitkiä – monesti tiivistämisen taito on huomattavasti oleellisempaa.

Esimerkkejä erinomaisista long form -artikkeleista:

3) Listat (“listicles”)

Listabloggaus on erittäin suosittu blogiartikkelin muoto, jonka sisällöt sopivat erityisen hyvin kiireisille lukijoille sekä kultakalan keskittymiskyvyn omaaville selailijoille. Listaformaattia käytetään tyypillisimmillään erilaisten vinkkien antamiseen sekä viihteellisiin sisältöihin.

Listabloggausten paras puoli on se, että niitä on helppo lukea ja jakaa eteenpäin. “5 tapaa saavuttaa  X” tai “10 keinoa selättää Y” ovat myös (kaikesta kliseisyydestään huolimatta) sosiaalisessa mediassa tyypillisesti suuriin klikkausmääriin yltäviä otsikkovaihtoehtoja.

Listaformaatin heikkoudeksi voi lukea listamuotoisen kirjoittamisen antaman mahdollisuuden päästä “vähän helpommalla”, kun tekstin soljuvuuteen tai erillisten tekstikappaleiden väliseen loogiseen yhteyteen ei tarvitse kiinnittää huomiota. Löyhästi kirjoitettu lopputulos on helposti lukijalle pettymys.

Esimerkkejä hyvin toimivista listabloggauksista:

4) Resurssi-/vinkkilistaukset

Resurssi-/vinkkilistausten artikkelityyppi kuuluu listiclen alakategoriaan, mutta ero näiden kahden välillä löytyy blogitekstin lukijalle tuottamasta arvosta: siinä missä listakirjoitus antaa vinkkejä tai näkökulmia yleensä omasta näkökulmasta, ohjaa resurssilista muiden hyväksi havaittujen sisältöjen äärelle.

Tyypillisiä esimerkkejä näistä artikkeleista ovat koosteet hyvistä saman aihepiirin ympärillä pyörivistä blogeista tai uutissivuista (linkkeineen), tai ehdotukset esimerkiksi markkinointijohtajille soveltuvista joululahjakirjoista.

Käytännössä tämä artikkelimuoto avaa tietystä aihepiiristä  kiinnostuneille mahdollisuuden löytää lisää samantyyppistä materiaalia.

Resurssilistauksen kiistaton paras puoli on se, että lukijaa autetaan pyyteettömästi löytämään sisältöjä, joista voi olla tälle hyötyä – harva voi kirkkain silmin väittää, että kaikki olemassa oleva viisaus asuu juuri siellä omalla blogialustalla.

Resurssilistauksen huono puoli on siinä, että sitä käytetään todella helposti väärin – listalle saatetaan haalia lähes mitä tahansa materiaalia tunnetuilta henkilöiltä sen toivossa, että nämä jakaisivat imartelun voimalla juttua mahdollisimman paljon eteenpäin omille seuraajilleen.

Hyviä esimerkkejä hyödyllisistä resurssilistauksista:

5) Useita eri sisältöformaatteja yhdistävät sisältökokonaisuudet

Useita eri sisältöformaatteja (kuvaa, ääntä, videota, esityksiä...) yhdistelemällä voidaan saada aikaan paljon positiivisempia vaikutuksia, kuin pelkästään yhteen formaattiin tukeutumalla. Tyypillisimmillään kyseessä on tavisbloggaus yhdistettynä esimerkiksi infograafiin, videoon, podcastiin tai muuhun formaattiin, joka rikastaa sisältöä tuomalla lisäelementtejä tekstin rinnalle.

Esimerkkejä:

6) Ajankohtaisten uutisten, ilmiöiden sekä tutkimusten kommentointi (“Newsjacking” & kuratointi)

Ajankohtaisten uutisten ja ilmiöiden kommentointi, eli tuttavallisemmin newsjacking on hyvä keino tuoda esille yrityksen omaa näkökantaa liittyen esimerkiksi toimialaa koskettaviin uutisiin.

#PROtip: Newsjacking on oiva tapa tuoda esille myös yrityksen arvoja, ja siten se onkin yksi keskeinen väylä nousta oman toimialan ajatusjohtajaksi.

Sisällön kuratoinnilla puolestaan viitataan niin ikään muiden tuottaman sisällön keräämiseen ja järjestelyyn. Kuratoitu blogiartikkeli voi sisältää esimerkiksi koosteen tietystä aiheesta tehdyistä uutisista, upotettuja twiittejä aiheesta käydystä keskustelusta sekä kirjoittajan oman näkökannan aiheeseen.

Kuratoitu tutkimussisältö puolestaan on newsjackingin läheinen serkku, joka keskittyy usein erilaisten tutkimusten sekä tutkimusartikkelien kommentointiin. Pitkästä tutkimusraportista saatetaan esimerkiksi poimia 10 tärkeintä kohtaa, sekä antaa niihin oma näkemys tai vinkkejä tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Esimerkkejä:

7) “How to” sekä sales enablement -bloggaukset

Yrityksen näkökulmasta sales enablement on strategista myynnin tukemista, jonka avulla yritys pystyy skaalaamaan ja ennen kaikkea tehostamaan myyntiään. Sisältömarkkinoinnin näkökulmasta tällä tarkoitetaan kaikkia sellaisia sisältöjä, jotka voisivat olla myös myyntimateriaaleja.

How to -bloggaukset, erilaiset tutoriaalit, tuote-esittelyt sekä koosteet tuotteiden uusista ominaisuuksista ovat hyödyllisiä ennen kaikkea niille, jotka ovat jo asiakkaitasi tai vakavasti harkitsevat sitä.

Näitä edellä mainittuja sisältöjä kannattaakin laittaa myös blogiin kaikkien luettavaksi. Erityisen hyviä tässä ovat perinteisesti olleet SaaS-yhtiöt, joilla on sisäänrakennettu ymmärrys siitä, miten tärkeää jo saadun asiakkaan tyytyväisenä pitäminen on. 

Esimerkkejä:

8) Haastattelut ja round up -artikkelit

Haastattelu- sekä round up -artikkeleilla voidaan elävöittää blogin tavanomaista linjaa, sekä tuoda mukaan näkemyksellisyyttä myös oman firman ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Näissä artikkeleissa voidaan joko matkia sanomalehtityyliä, tai vain listata kysymyksiä ja vastauksia allekkain.

Esimerkkejä haastatteluartikkeleista:

Esimerkkejä round up -artikkeleista:

9) Vieraskirjoitukset

Vieraskirjoittajat tuovat puolueetonta näkökulmaa yrityksen tavanomaisen tarinan keskelle, ja painivat samassa sarjassa blogia varten haastateltavien kanssa. He voivat myös antaa oman näkemyksensä sellaisiin asioihin, jotka ovat yrityksen kannalta merkittäviä, mutta joista ei välttämättä löydy omaa osaamista.

Vieraskirjoittajien hankkimisen voi aloittaa esimerkiksi omista asiakkaista sekä yhteistyökumppaneista.

Esimerkkejä:

10) Blogisarjat

Blogisarjat ovat käteviä varsinkin silloin, kun laajaa aihetta halutaan käsitellä monelta eri kantilta.

Esimerkkejä:

Velocity Partnersin "Let's steal from..." -blogisarja esittelee tapoja inspiroitua  menestyjien tekemisestä, sekä valjastaa parhaat opit tyylikkäästi omaan markkinointikäyttöön. 

11) Case-esimerkit

Case-esimerkit putoavat samaan laariin How to -bloggausten kanssa, ja ovat tyypillisesti kiinnostavia erityisesti niille, jotka harkitsevat ostamista tosissaan. Näissä on mahdollista tuoda mukaan ostopäätöksen kannalta oleellisia, konkreettisia ratkaisumalleja.

Esimerkkejä blogimuotoisista case-esimerkeistä:

12) FAQ & SAQ & AMA

Frequently Asked Questions, Should Ask Questions sekä Ask Me Anything ovat kaikki erilaisia kysymys-vastaus -patteristoja, joiden ympärille on helppo luoda monenlaisia blogiartikkeleita.

Tutuin ja tunnetuin näistä on FAQ (Frequently Asked Questions), eli usein kysytyt kysymykset. FAQ-blogiartikkeli on erinomainen kahdesta syystä: se vastaa konkreettisesti ongelmiin ja kysymyksiin, joita asiakkaalla oikeasti on. Lisäksi artikkelista tulee helposti Googlen suosikki, sillä nämä ovat kysymyksiä, joita ihmiset tyypillisesti myös googlettavat.

Hieman vähemmän tunnettu ja ehdottomasti alihyödynnetty kuuluisuus on SAQ (Should Ask Questions), eli kysymykset, joita potentiaalisen asiakkaan olisi hyvä kysyä ennen ostopäätöksen tekemistä.

SAQ:ssa onkin tarpeen käsitellä erityisesti niitä asioita, joita asiaan vihkiytymättömälle ei tule mieleen tiedustella esimerkiksi niiden teknisen tai muuten monimutkaisen luonteen vuoksi. Nämä asiat saattavat kuitenkin olla todella olennaisia, ja palveluntarjoajan on parempi tuoda nämä asiat esille itse sen sijaan, että lyötäisiin väkisin kauppaa sisään asiakkaan vajavaista ymmärrystä hyväksikäyttäen.

Kolmas täydellisen alihyödynnetty kysymys-vastaus -versio on Redditistäkin tuttu AMA (Ask Me Anything), eli “kysy (minulta) mitä vaan”. AMA eroaa FAQ:sta olennaisimmin siinä, että vastaukset henkilöityvät, ja niissä on siten aina mukana henkilökohtainen kannanotto ja kerros. AMA-artikkeliin voi kutsua mukaan vierailevan tähden tai pyytää vastaajaksi jonkun yrityksen omista asiantuntijoista.

Esimerkkejä:

Yhdistelemällä pääset parhaaseen lopputulokseen! 

Näitä erilaisia formaatteja yhdistelemällä syntyy monipuolinen ja erilaisiin tarpeisiin vetoava blogimix, jonka avulla markkinoinnista voi tehdä entistä tuloksellisempaa ja tarinankerronnasta mielenkiintoisempaa.

Yleisimpiä haasteita yritysten sisältömarkkinoinnissa ylipäätään ovat sisällön sirpaleisuus (selkeiden aihekokonaisuuksien sijaan), sekä linkitysten puute. Tällöin sisältö ei tuota optimaalisia tuloksia, vaikka sitä olisi määrällisesti paljon – ja sen tuottamiseen laitettaisiin paljon resursseja.

Autamme mielellämme korjaamaan tilanteen. Homma kannattaa aloittaa rehellisellä nykytilan analyysillä: mikä sivuston sisällöissä on hyvää ja mitä taas tulisi kehittää, jotta saadaan parempia tuloksia. Ole meihin yhteydessä, niin katsotaan miten voisimme auttaa juuri teitä! 

Mastodon

Lue myös