Agile-markkinointi on nopeatempoista, mutta suunnittelematonta se ei ole. Päivittäistä sisällöntuotantoa ohjaa sisältöstrategia, joka on johdettu liiketoiminnan tavoitteista.
Sisältöstrategian avulla varmistetaan, että sisältömarkkinointi on tuloksellista, eikä ylimääräiselle rönsyilylle jää tilaa. Mutta miten sitä hyödynnetään käytännössä?
Alla viisi esimerkkiä.
Kun sisältöstrategia on laadittu, ensimmäinen askel on käydä läpi jo julkaistut sisällöt. Noudattavatko ne asetettuja tavoitteita? Puhuttelevatko ne ideaaleja asiakkaita? Onko ne julkaistu oikeassa kanavassa ja formaatissa? Tukevatko ne hakukonelöydettävyyttä halutuilla aiheilla ja hakutermeillä?
Yksi tapa aloittaa on jakaa vanhat sisällöt kolmeen sarakkeeseen: pidettävät, muokattavat ja poistettavat.
Lopputuloksena syntyy karsittu – mutta strategian mukainen – sisältökokonaisuus. Sen päälle on hyvä lähteä rakentamaan uutta.
Karsinnan jälkeen kannattaa varmistaa, että sisällöntuotanto pysyy linjassa myös jatkossa, jotta suursiivouksesta ei tule jokakeväistä riesaa. Se ei tietenkään onnistu, ellet jaa sisältöstrategiaa myös kollegoillesi. Varmista siis, että kaikilla on pääsy dokumenttiin ja he käyvät sen myös lukemassa.
Jos sisällöntuotantoon osallistuu markkinoinnin lisäksi yrityksen muita asiantuntijoita, heidänkin kanssaan olisi hyvä käydä lyhyesti läpi, mitä sisällöillä tavoitellaan. Laajemmasta sisältöstrategiasta voi esimerkiksi laatia lyhyemmän muistilistan satunnaisten bloggaajien tueksi.
Sisältöstrategiadokumenttia voi käyttää apuna myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Käytännön työhön on helpompi ryhtyä, kun markkinoinnin tavoitteet, tone-of-voice, viestintäkanavat ja menestyksen mittarit on käyty huolella läpi.
Uudelle työntekijälle jää käteen tiivis tietopaketti, johon hän voi tarvittaessa palata, kun perehdytys päättyy ja arki alkaa.
Sisältöstrategian laatimisen jälkeen kaikkien markkinointitoimenpiteiden on oltava sen kanssa linjassa.
Jos strategiassa esimerkiksi todetaan, että tavoiteltava kohderyhmä on SaaS-yritysten toimitusjohtajat, sisältöjä ei laadita suurten konsernien markkinointipäälliköille. Näin kärjistäen.
Käytännössä jokaisen kampanjan, oppaan, blogitekstin, podcast-jakson, videosarjan, SlideSharen ja somejaon kohdalla tulisi pystyä vastaamaan:
Harjoitus voi tuntua aluksi raskaalta, mutta se auttaa pitämään strategian kirkkaana mielessä kiireisenkin arjen keskellä.
Sisältöstrategia auttaa myös karsimaan sellaiset lennossa keksityt ad hoc -ideat, jotka eivät edistä tärkeimpien tavoitteiden toteutumista.
Aina kun joku marssii puheillesi uuden sisältöidean kanssa, varmista, että pyyntö on loppuun asti mietitty. Vähintään kannattaa selvittää:
Etenkään B2B-puolella ostopäätöksiä ei yleensä tehdä yhden blogitekstin perusteella, joten tarkoin harkitut ja strategiaan pohjautuvat sisältökokonaisuudet ovat liiketoiminnalle hyödyllisempiä kuin yksittäiset ad hoc -sisällöt.
Sisällöntuotannon tavoitteena tulisikin aina olla liiketoiminnan edistäminen, ei tilauspalveluna toimiminen.
Strategian avulla voit priorisoida, milloin ad hoc -idea on toteuttamisen arvoinen – ja milloin on järkevämpää keskittyä suunniteltujen sisältöjen tuottamiseen.
Sisältöstrategiaan pohjautuvien mittareiden avulla voit näyttää johtoportaalle, miten kuukauden, kvartaalin tai vuoden aikana tuotetut sisällöt ovat edistäneet liiketoiminnan tavoitteiden toteutumista.
Markkinoinnin ROI on huomattavasti helpompi perustella, kun sisällöntuotannon vaikutukset ovat mitattavia ja saavutetut tulokset näkyvät liikevaihdossa.
Blogin lukijamäärät, somejakojen tykkäykset tai uutiskirjeen klikkiprosentit eivät johtoportaan mieltä lämmitä, mutta liikevaihto onkin jo asia erikseen.
Mikä on teidän sisältömarkkinointinne tärkein tavoite?
Kuljettaako sisältömarkkinointinne teitä kohti tavoitteita? Entä puhutteleeko se oikeaa kohderyhmää?
Jos et ole varma (tai haluat toisen mielipiteen), ole meihin yhteydessä, niin katsotaan voisimmeko auttaa!