Washington Postin tekoälyrobotti kirjoitti yli 850 artikkelia jo vuosina 2016 ja 2017. Nämä olivat pääosin varsin yksinkertaisia pikku-uutisia vailla minkäänlaisia kaunokirjallisia ansioita (ks. esimerkki), mutta ne menivät silti täydestä.
Sittemmin tekoälyn kyvykkyys luoda järkevää (tai ainakin järkevän näköistä) sisältöä on parantunut harppauksin, eikä enää tarvitse tyytyä pelkkään yksinkertaiseen urheilutulosten raportointiin. Esimerkiksi nämä artikkelit on kirjoittanut tekoäly-yhtiö OpenAI:n GPT-3.
The Guardian 09/2020:
A robot wrote this entire article. Are you scared yet, human?
Arram Sabeti 08/2020:
GPT-3 Predicts the Rest of 2020
December 20 – The United States officially becomes a federal military dictatorship.
December 24 – The North Korean government launches a nuclear attack on Honolulu, Hawaii. The attack is believed to be in retaliation for the American nuclear attack on Pyongyang, North Korea, on September 20. The United States government does not deny responsibility for the attack, but states that it is a necessary response to North Korean aggression.”
(Jälkimmäisestä esimerkistä todettakoon, että vaikka GPT-3 varsin etevä kirjoittaja onkin, on ennustajaeukon taidoissa vielä (onneksi) toivomisen varaa.)
GPT-3:n käyttäjäksi pääsee tällä hetkellä vain waitlistin kautta, mutta itse tekoälymalli on käytössä jo useissa eri markkinoinnin työkaluissa. Esimerkiksi näissä palveluissa sitä pääsee testaamaan ilmaiseksi ilman odottelua (ja luottokorttia):
Toistaiseksi lupaavin kaikista kokeilemistani GPT-3:sta käyttävistä sovelluksista on Copy.ai, joka generoi annetuilla hakutermeillä varsin ymmärrettäviä mainoscopyjä, mikrosisältöjä sekä ehdotuksia kiinnostavista blogiaiheista.
Meille se ehdotti mainoscopyiksi mm. seuraavia:
… ja markkinointisähköpostien otsikoiksi näitä:
Copysmith.ai toimii samalla toimintaperiaatteella: sen avulla voi generoida sekunneissa vähintäänkin kehityskelpoisia mainoscopyja, ländäritekstejä sekä muuta mikrosisältöä.
Annoin copysmithille tehtäväksi luoda meille ländärin Growth Academy -webinaareille, ja se pärjäsi hommassa yllättävän hyvin:
MagicFlow.io tuottaa sisältöä markkinoinnin eri tarpeisiin, mm. tuote- ja palvelukuvauksia. Kasvumarkkinoinnin palveluiden markkinoimiseksi se suosittelee meille mm. seuraavanlaisia korulauseita:
(Toistaiseksi taidamme kirjoittaa palvelukuvauksemme vielä itse.)
Virtual Ghost Writer on näppärä esimerkiksi lyhyiden somepäivitysten tekoon (ilmainen kokeiluversio tästä tosin on valitettavan suppea, joten tarkempi analyysi saa odottaa).
Taglines.ai generoi iskeviä (tai “iskeviä”) taglineja tuote- tai palvelukuvausten perusteella. Esimerkiksi Advance B2B:n tapauksessa voisimme sen mielestä kuvailla itseämme näin….
…. ja mainostaa tätä ilosanomaa asiakkaillemme näin:
All in all, taglines.ai on näistä toistaiseksi vähiten vakuuttava.
Topic käyttää GPT-3:sta blogi-ideoiden generointiin. Ilmaisversiossa otsikkoehdotuksen mukana tulee myös luonnos ensimmäisestä kappaleesta. Maksullisessa versiossa saa lisäksi ehdotuksen artikkelin rungoksi.
Lyhyellä kokeilulla ei hullumpi suoritus, vaikka oman kokemukseni mukaan sisältömarkkinoinnissa aiheiden ja ideoiden keksiminen ei koskaan ole se varsinainen ongelma — vaan se, ettei aikaa kaikkien hyvien ideoiden toteuttamiseen koskaan ole.
Dover.io:n Job Description Rewriter uudelleenmuotoilee kliseiset työpaikkailmoitukset…. toisenlaisiksi kliseiksi. Kokeilin tätä Advancen parhaillaan olevalla Growth Marketing Strategin ilmoituksella, ja sain tulokseksi tällaisen:
“We are looking for someone with experience about how B2B SaaS companies can grow. In this role you will get to work with the team managing online channels such as AdWords, Facebook, Instagram, and LinkedIn to generate new leads for the amazing SaaS, Subscription, and Tech companies we work with.
Our Growth Marketing Strategists typically make 4000-4500€ per month while having a lot of freedom and access to important resources.
We are committed to work-life balance (part-time hours, long holidays, flexible schedules) and are looking for someone who shares our values.”
Ihan ok, mutta pidin kuitenkin alkuperäisestä enemmän.
Headlime kirjoittaa varsin laajalla skaalalla esimerkiksi landing page -tekstejä, arvolupauksia ja product pitchejä, kuten tässä:
Laaja skaala, mutta lopputulokset ovat kuitenkin harvinaisen surkeita. Ehkä vielä toistaiseksi on siis parempi kirjoittaa myös arvolupaukset itse.
Shortly.ai generoi kokonaisia lauseita annetuista aiheista blogiartikkelitarkoituksiin. Tätä työkalua voisi mainiosti käyttää esimerkiksi The Ugly First Draftien kirjoittamiseen sekä tyhjän paperin kammon selättämiseen — itse sisältö nimittäin ainakin tässä esimerkissä on silkkaa dadaa (ja oikea, ihmisen kirjoittama vastaus otsikon kysymykseen löytyy #muuten täältä).
Tekoäly siis kirjoittaa jo ihan oikean näköistä markkinointitekstiä, joka ei kuitenkaan toistaiseksi kestä lähempää tarkastelua sisällöllisesti.
MIT:n Technology Review toteaa osuvasti, että GPT-3 on samaan aikaan uskomattoman hieno sekä uskomattoman järjetön:
“It’s also no surprise that many have been quick to start talking about intelligence. But GPT-3’s human-like output and striking versatility are the results of excellent engineering, not genuine smarts. For one thing, the AI still makes ridiculous howlers that reveal a total lack of common sense. But even its successes have a lack of depth to them, reading more like cut-and-paste jobs than original compositions.”
— OpenAI’s new language generator GPT-3 is shockingly good—and completely mindless / MIT Technology Review 07/2020
Aihetta on käsitelty jonkin verran myös Suomen mediassa. Taannoisessa YLE:n artikkelissa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen kuvailee GPT-3:n kirjallisia tuotoksia näin:
“Se tuottaa tekstiä, joka näyttää päällisin puolin uskottavalta. Idea on se, että monilla tilastollisilla kriteereillä voidaan katsoa, mitkä sanat esiintyvät yhdessä ja missä muodoissa, jotta lopputulos näyttäisi mahdolliselta tekstiltä. Sisältö saattaa olla ihan diibadaabaa.
[...] Mielenkiintoista ja hyödyllistä olisi faktuaalisen sisällön yhdistäminen automaattiseen tekstin generointiin. Eli ei vain tuotettaisi puppua, joka näyttää oikealta. Tämä mahdollistaisi uutisraporttien ja muiden lähdetietoihin perustuvien tekstien tuottamisen.”
Liibalaabaa tai ei, tekoälyn kehitys on kuitenkin merkittävää ja tahti nopea, eivätkä “tekoäly vie meiltä hommat” -tyyliset kommentit enää ole pelkkä vitsi. Jo nyt monet GPT-3:n generoimat tekstit, etenkin mikrocopyt, ovat pienellä editoinnilla käyttökelpoisia — ja joillekin ne kelpaavat ilman editointiakin.
Tätä demostroi hyvin VWO:n (Visual Website Optimazer) luoma “ystävällismielinen” “Human vs. AI” -kilpailu, jossa ihmisten ja tekoälyn (GPT-3) kirjoittamat mainos- ja verkkosivustocopyt kilpailevat A/B-testeissä keskenään.
Tulokset ovat varsin tasaväkisiä, eivätkä ihmisten kirjoittamat tekstit ole mitenkään automaattisesti parempia. Joskus jopa päin vastoin.
Vaikka tekoäly pärjää kohtalaisen hyvin lyhyiden tekstien tuottamisessa, on sillä vielä universumin verran matkaa hyvälaatuisten ja aidosti järkevien pidempien asiatekstien, kuten long form -blogiartikkelien tai whitepaperien tehtailuun.
Näissä haaste piilee ennen kaikkea siinä, että tekoäly pohjautuu lopulta aina johonkin olemassa olevaan aineistoon, eikä sen siten ole mahdollista tuoda artikkeliin sellaista insightia ja näkemystä, joka vaatii oikeaa ajattelua.
Lisäksi (ja ihmisten onneksi) yleisön toleranssi humpanhumpalle on aina sitä matalampi, mitä enemmän kilpailevaa sisältöä on tarjolla (Netflix, anyone?). Pelkkä uskottavan näköinen liibalaaba ei siis riitä, vaan sisällön täytyy olla oikeasti kunnossa. Ihmisaivoja ja -ajattelua tarvitaan edelleen.
Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tekoälyä tai muuta teknologiaa kannattaisi seurata, kokeilla ja hyödyntää osana omaa työtä esimerkiksi lähdeaineistojen hakuun ja kuratointiin, sisältöpolkujen suunnitteluun, ugly first draftien tuottamiseen, oikeinkirjoituksen tarkastamiseen — tai ihan vain oman luovuuden ruokkimiseen.
Hyvä esimerkki lähdeaineiston hakemiseen tarkoitetusta työkalusta on Iris.ai. Se on tekoälypohjainen hakukone, joka käy läpi tieteellistä tutkimusaineistoa käyttäjän tutkimuskysymyksen perusteella ja luo aihealueittain jaoteltuja karttoja, joiden perusteella relevanttien aineistojen löytäminen on huomattavasti manuaalista työtä nopeampaa ja jäsennellympää.
Iris.ai:ta on käytetty vuodesta 2018 mm. Helsingin Yliopistossa, ja sitä voi tavan tallaajakin kokeilla ilmaiseksi täällä.
Sellaisenaan Iris.ai:n kaltainen akateemisiin tarkoituksiin suunniteltu hakukone on luonnollisesti aavistuksen järeä B2B-yritysten tavanomaisia kasvumarkkinoinnin käyttötarpeita ajatellen. Itse tiedon hakemisen ja jäsentelyn mekaniikka on kuitenkin kiinnostava ja hyvinkin relevantti asia nimenomaan B2B-markkinoinnin tulevaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna.
Kun sisällön laatuun sekä oikeellisuuteen liittyvät vaatimukset ovat jatkuvasti kovemmat, on erilaisten lähdeaineistojen hakeminen ja kuratointi tärkeää — ja jokainen joskus sormensa näppäimille asetellut tietää, minkälainen savotta uskottavien ja ajantasaisten lähteiden hakeminen voi pahimmillaan tai parhaimmillaan olla.
Google kehittyy tässä suhteessa koko ajan, mutta tulevaisuudessa myös muut tekoälypohjaiset hakukoneet voivat nopeuttaa työtä ja parantaa lopputuloksen laatua. Googlen ja muiden hakualgoritmien sekä esimerkiksi puhe- ja äänihakujen (voice search) kehitys asettaa uudenlaisia vaatimuksia myös omalle verkkosivustolle niin sisällön kuin rakenteenkin puolesta.
Monesti juuri nämä voivat olla niitä paikkoja joissa esimerkiksi GPT-3-mallia käyttävät ländärigeneraattorit ja muut työkalut voivat olla suureksi iloksi ja hyödyksi.
Mitä siis tapahtui, kun tekoäly ja ihmisäly menivät yhdessä markkinointiosastolle?
— Molemmat mahtuivat.